Passiivi- vai matalaenergiatalo?
Energian kulutus on noussut pääaiheeksi rakennettaessa uusia omakotitaloja ja korjatessa vanhoja. Välillä tuntuu, että edetään jopa liian nopein askelin ja saatetaan tehdä rakenteellisia tai taloudellisia virheitä. Miltei kaikki valmistajat ovat käyneet saman asian kimppuun tyypilliseen Suomalaiseen tyyliin yhtä aikaa ja alkaneet suunnittelemaan Passiivitalon markkinointia. Passiivitaloja syntyy kuin sieniä sateella, niin puusta kuin kivestäkin ja kilpailu on kovaa.
Mukana matalaenergia buumissa
Allekirjoittanut on ollut mukana nyt muutamia vuosia tässä energian säästö talkoissa ja monia asioita alkaa selviämään.
On herännyt epäilys, onkohan aivan viisasta kuitenkaan rakentaa Passiivitaloa, vai riittäisikö pelkkä matalaenergiatalo ?
Päivänselvää on, että energiaa tulee säästää jo ilmastonkin takia ja vielä tärkeämmäksi asia tulee kun mittasuhteet selviävät. Talojen lämmitykseen Suomessa kuluu energiaa enemmän kuin liikenteeseen.
Mikä on Passiivitalo ?
Passiivitalo on VTT:n määritelmän mukaan talo, joka kuluttaa lämmitykseen Etelä-Suomessa 20 kWh lämmitettävälle ruttoneliölle vuodessa. Tämä määrä saa kulua sähkölaitteista ja ihmisistä kertyvän hukkalämmön lisäksi. Matalaenergia talossa vastaava lukema on 40 kWh. Helpommin ymmärrettäväksi ainakin vanhoissa taloissa asuville aihe tulee kun energiamäärä muutetaan öljyksi, eli 4 litraa vuodessa lämmitettävälle neliölle. Tämä tarkoittaa 150 m2 keskikokoisessa talossa 600 litraa öljyä, rahassa n. 600 € vuodessa lämmitykseen. Passiivitalossa se olisi 300 € vuodessa, eli puolet matalaenergiatalon kulutuksesta.
Passiivi- vai matalaenergiatalo ?
Päästiin otsikon aiheeseen, kumpi on kannattavampaa rakentaa. Mikä on suhde rakennuskustannuksissa ja säästössä, paljonko voidaan järkevästi investoida 300 €:n vuosisäästöllä?
Lämmöneristekauppias tietysti päätyy Passiivitaloon, mutta voi olla varsin vaikea perusteltava, kun ihmiset heräävät ja alkavat ajattelemaan. 20 kWh:n kulutuslukemat on varsin vaikea saavuttaa ja lievälläkin huolimattomuudella tai ajattelemattomuudella tätä ei saavuteta. Kumpaankaan versioon ei lämmityslaitteisiin kannata sijoittaa kovinkaan paljon, maalämmön saa unohtaa aivan ensimmäiseksi. Tällaisessa talossa suurin energian hukka tulee ilmanvaihdosta, jonne lämpöpumppu tulisi sijoittaa.
Ongelmana liika lämpiäminen
Tällaisten talojen suurimpia ongelmia on liika lämpiäminen, jolloin säästöt lämmityksessä voivat hukkua viilentämisen kustannuksiin. Paksut varaavat massat saattavat olla jopa ongelmallisia, joten moni asia on ajateltava toisin. Hyväksi ja halvaksi, sekä vähän huoltoa vaativaksi ratkaisuksi on todettu ilmanvaihdon korvausilman ottaminen maaperän kautta. Niin sanotulla maalämmönsiirtimellä, ilmanvaihdon korvausilma kuljetetaan n. 200 mm paksua muoviputkea pitkin maan alla talon ympäri, jolloin ilma kesäaikaan jäähtyy n. 16 asteeseen ja talvella taas lämpiää ilman energian käyttöä lämmitykseen.
Lattialämmitys tarpeeton
Passiivi- ja matalaenergiataloissa myös lattialämmitys alkaa olla tarpeeton, koska se kytkeytyy päälle erittäin harvoin, ainoastaan kaikkein kovimmilla pakkasilla. Tämä on otettava huomioon lattiapinnoitteita valitessa, kivilattiat tahtovat tuntua kylmiltä, jolloin aidot Parketti lattiat ovat miellyttävämpiä. Myös talon rakenteissa kannattaa vähäinen lämmityksen tarve ottaa huomioon, jotta lattiat tuntuisivat lämpimämmiltä, lämmin alapohja on rakenteena ulkoilmalla tuuletettua merkittävästi miellyttävämpi.
Kikkailu kallista
Useammassa Passiivitalo hankkeessa mukana olleena on silmiin pistänyt monen rakentajan liika innovatiivisuus. Taloon hankitaan miltei kaikki tekniikka mikä on saatavissa ja ehkä kaikki tämä ei ole tarpeellista ja ei ainakaan taloudellisesti kannattavaa. Härvelitekniikka ei kuulu Passiivitaloon, se vaatii usein paljon huoltoa ja korjausta ja vie vielä oman tilansakin.
Massiivisilla takoilla ja leivinuuneillakaan ei paljonkaan ole käyttöä Passiivitaloissa, herkän ylilämpiämisen vuoksi. Vesitakka saattaisi olla ratkaisu, jossa tulta voisi katsella ja lämpö siirtyisi lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Saksassa jossa on jo vuosikymmeniä tehty Passiivitaloja on vesitakka varsin yleisessä käytössä.
Valaistus tärkeä yksityiskohta
Halogeenivalaistus sopii erittäin huonosti matalaenergiataloon, koska se luovuttaa paljon lämpöä aiheuttaen helposti ylilämpenemistä ja hehkulamppu kuuluu samaan kastiin. Valon määrä on vielä huono LED tekniikassa, mutta kehittyy nopeasti ja siinä on yksi tulevaisuuden vaihtoehto. Säästölampuissa on myös potentiaalia ja vanha loisteputkitekniikka muodostaa myös vähän hukkalämpöä. ietysti ikkunaratkaisuilla, ilman suunnilla ym. talon suunnittelulla on merkityksensä talon valaistukseen.
Kosteustekniikan osuus erittäin tärkeä !
Hyvin vähän energiaa kuluttavassa talossa rakenteiden kosteustekninen toimivuus tulee varsin ratkaisevaksi, joten tähän aiheeseen tulee paneutua huolella. Kosteustekniikan tuntemus ja huomioiminen on muutenkin, sanoisinko lasten kengissä ja sen huomaa hyvin tutustuessa isojenkin valmistajien Passiivitalo hankkeisiin. Paksut eristekerrokset viilentävät rakenteita ja Kondenssivaara rakennuksen ulkopinnoilla lisääntyy. Tämä koskee erityisesti ylä- ja alapohjan rakenteita, kattoa ja rossipermantoja, mutta myös muita rakenteita. Matalaenergiataloon käyvät aivan samat kosteustekniset suunnitteluperusteet parhaaseen lopputulokseen pääsemiseksi. Rakenteen tulee olla tiivis sisältä ja ulospäin harveneva ja mielellään kertoimella viisi.
Malander Passiivitaloissa asia on ratkaistu käyttämällä ulommaisena Fuktisol salaojittavia lämmöneristeitä. Salaojittava lämmöneriste toimii Gore-Tex kalvon tavoin päästäen höyryn ulos, mutta pitäen veden ulkopuolella. Paljon käytetty alapohjarakenne on taloissamme lämmin alapohja, jonka allekirjoittanut on tuonut Suomeen jo 90 luvun alkupuolella. Kyseessä on lyhyesti ja ymmärrettävästi matala lämmin kellari talon alla. Hyvä kattoratkaisu on suljettu kattojärjestelmä, joka tuuletetaan vasta aluskatteen yläpuolelta, tämä nostaa aluskatteen alapuolisen tilan lämpötilaa ja säästää energiaa. Tunnetuimmat vesihöyryä läpäisevien aluskatteiden valmistajat ovat: Tyvek ja Delta.
Hyvä ja huolellinen suunnittelu erittäin tärkeää
Kuten huomaatte on Passiivi- ja matalaenergiatalon perusteellinen suunnittelu vieläkin tärkeämpää. Vaarana on kustannusten karkaaminen, suuret huoltokustannukset, sisäilman liika lämpiäminen ja kosteustekniset ongelmat vuosien saatossa talossa asuessa. Toteutettaessa erittäin vähän lämmitysenergiaa kuluttavia taloja tulee perehtyä paljon muuhunkin, kuin pelkän seinän U-arvoon tai kauniiseen kiiltävälle paperille painettuun kuvastoon. Älyttömän paksut seinät voivat vaikuttaa myös talon käytettävyyteen ja jopa painoon, joka taas helposti lisää kustannuksia perustusrakenteista lähtien.
Matti Alander
M. Alander Oy
Malander Passiivitalot
02-4795115
www.malander.fi
